Kuun metsän kaisa

Kellokas lauantaina kello 17 

Ennakkonäytös

Dokumenttielokuva Kuun metsän Kaisa
Ohjaus ja käsikirjoitus
: Katja Gauriloff
Kuvaus: Heikki Färm
Leikkaus: Timo Peltola
Ääni: Timo Peltola, Jukka Nurmela
Musiikki: Timo Peltola
Tuotanto: Oktober Oy
Ensi-ilta 2016
Tuottajat: Joonas Berghäll, Satu Majava
Kieli: koltansaame, ranska, suomi, German
Tekstitys: suomi
Ikäraja: S
Kesto: 84 min
Liput: aikuiset 10 €, lapset 7,5 €.

Dokumenttielokuva kolttasaamelaisen legendaarisen sadunkertojan ja sveitsiläisen kirjailijan ystävyydestä ja tutkielma kolttasaamelaisten kohtalonhetkistä. Elokuvassa yhdistetään arkistomateriaalia, muistoja ja tehdään matka vaikuttavien tarinoiden maailmaan.

 

Kulttuurivihkot.fi-sivustolta:

Sodankylän elokuvajuhlien avauspäivänä 15.6. sai Suomen ennakkoensi-iltansa Katja Gauriloffin pitkä dokumenttielokuva Kuun metsän Kaisa. Kolttasaamelaisista kertovassa elokuvassa keskeisessä osassa on ohjaajan äidinäidinäiti Kaisa Gauriloff (1884–1980) ja tämän myyttiset tarinat. Kulttuurivihkojen videolla Katja Gauriloff (s. 1972) kertoo muistavansa lapsuudestaan Kaisan ja tämän lampaat.

”Hän asui Mustolassa Inarinjärven rannalla pienessä mökissä lampaiden ja kissojen kanssa ja kalasti ja neuloi ja teki käsitöitä niin loppuun asti kuin pystyi. Elämä oli rauhallista, työntäyteistä. Hänellä oli paljon ystäviä ja iso perhe.”

Aikuisiällä Gauriloff on palannut aina uudestaan kolttasaamelaisiin juuriinsa. Isoisoäitiään hän on aina ajatellut kiinnostavana henkilönä myös elokuvantekijän näkökulmasta. Lähestymiskulman valitseminen on kuitenkin ollut vaikeaa. Pulma ratkesi, kun hän sai haltuunsa sveitsiläiskirjailija Robert Crottet´n jäämistön, johon kuului muun muassa runsaasti filmimateriaalia Kaisa Gauriloffista. Crottet oli dokumentoinut kolttasaamelaisia vuosikymmenten ajan ja ystävystynyt erityisesti Kaisa Gauriloffin kanssa. Elokuva kertookin paljolti juuri heidän ystävyydestään.

”Crottet menetti äitinsä hyvin nuorena, hän tarvitsi Kaisaa äidin roolin paikkaamiseen. Kun he olivat molemmat tarinankertojia, he varmasti löysivät yhteisen sävelen aika nopeasti”, Katja Gauriloff sanoo.

Kolttasaamelaiset ovat kohdanneet historiassaan karuja vaiheita. He jäivät etenkin toisen maailmansodan jalkoihin, kun valtaosa heidän elinalueistaan jäi Neuvostoliiton puolelle. Muualle Suomeen asutetut kolttaevakot olivat menettäneet kaiken mitä heillä oli. He kohtasivat usein syrjintää ja heidän elinolonsa olivat heikot. Myöhemmin heille osoitettiin asuinsijoja Inarinjärven rannoilta, mutta suomalaistaminen oli vahvaa eikä perinteiseen elämäntapaan ollut monilta osin paluuta. Tänäkään päivänä kolttien asema ei ole helppo.

”Kielen puhujia on vain noin 300. Sitä pystyy opiskelemaan, mutta käyttökielenä se on hyvin pieni. Helsinki on yksi isoimpia kolttakyliä. Ihmiset ovat työn ja elämän perässä muuttaneet ympäriinsä”, Gauriloff toteaa.

Kuun metsän Kaisan maailmanensi-ilta oli toukokuussa Torontossa Hot Doc -festivaaleilla. Se sai erinomaisen vastaanoton sekä siellä että Sodankylässä.

”Tämä on tarina, jota ei ole kerrotttu vielä. Suomessa on paljon puhuttu evakoista, mutta kolttasaamelaisten historiasta ei niinkään. Toivon mukaan elokuvani on kiinnostanut myös taiteena ja muotona”, Gauriloff pohtii suosion syitä.

Erityisen onnellinen hän on kolttasaamelaisilta itseltään saamastaan palautteesta.

Print Friendly